Milloin mestalla pölisee eniten?

pölyiset_tyovaiheet_Kuopion_tutkimus_1200

Kuopion yliopiston tutkimuksessa (2009) selvitettiin kyselytutkimuksilla ja mittauksilla mitkä työvaiheet uudisrakentamisessa ovat eniten pölyäviä. Samalla tutkittiin uusia ja olemassa olevia pölynhallintatapoja työntekijöiden pölyaltistumisen ja valmiin rakennuksen pölyisyyden vähentämiseksi.

Tutkimukseen valittiin kymmenen työvaihetta, jotka olivat:

  • tasoitteen levitystyö

  • seinätasoitteen hionta

  • lattiatasoitteen hionta

  • betoniliiman poisto

  • betonin piikkaus

  • puuntyöstö sirkkelillä

  • ruiskumaalaus

  • laatoitustyö

  • saunan eristystyö ja

  • katon eristystyö.

Ja voittaja on…

Työmaamestareille tehdyn kyselyn mukaan he pitivät pölyävimpänä työvaiheena tasoitetyötä, joka käsitti sekä tasoitteen sekoituksen, levityksen ja hionnan. Myös jälkien puhdistustyö koettiin pölyävämpänä kuin esimerkiksi betonin piikkaus ja hionta.

HTP-arvot ylittyvät monessa työvaiheessa

Kaikissa tutkituissa työvaiheissa pölyä syntyi runsaasti ja työntekijän oma altistuminen pölylle oli merkittävää. Tehtyjen mittaustenkin mukaan pölyävimpiä työvaiheita olivat seinä- ja kattotasoitteen levitys sekä myös piikkaus ja ruiskumaalaus. Näissä hommissa työntekijän altistuminen hengittyvälle ja alveolijakeiselle pölylle oli jopa yli kymmenkertainen verrattuna siihen, mikä on asetettu kyseiselle pölytyypille haitalliseksi tunnetuksi pitoisuudeksi (HTP-arvo).

Myös työskentelyalueella - eli työkavereiden hengitysilmassa riippumatta siitä, mitä he itse tekivät - pölypitoisuudet usein ylittivät HTP-arvon. Edellä mainittujen lisäksi myös puun työstön, siivous- ja eristystyön sekä seinä- ja kattotasoitteen hionnan ja lattiatasoitteen hionnan aikana mitattiin erittäin korkeita pölypitoisuuksia. Ja lähes aina HTP-arvot paukkuivat.

Betonin piikkaaja voisi kuvitellakin altistuvansa alveolijakeiselle kvartsipölylle. Sen sijaan rakennussiivooja ei odota työskentelevänsä harjan ja rakennusimurin ohella terveydelle haitallisen kvartsipölyn kanssa. Asetettu HTP-arvo 0,05 mg/m3 ylittyi selkeästi sekä piikkaajan että siivoojan, sekä koko mestan hengitysilman kvartsipitoisuutta mitattaessa.

Rakennuspölyltä suojautuminen_raj

Rakennustyöntekijä altistuu itse pölyille pölyävissä työvaiheissa, mutta myös työkaveri vieressä, joka itse ei tee pölyävää työtä, voi altistua pölylle. Tutkimuksesta saatiin selville, että harmillisen monella työntekijällä ei ollut hengityssuojainta käytössä. Etenkin aliurakoitsijoiden pölyltä suojautuminen hengityssuojaimilla oli huonolla tasolla, mutta myös pääurakoitsijoiden työntekijöistä osa ei suojautunut riittävässä määrin pölyltä.

Kohdepoistolla ja muilla pölynhallintamenetelmillä merkittäviä tuloksia

Tutkimuksessa selvitettiin erilaisten pölynhallintaratkaisujen vaikutusta pölyaltistumiseen ja pölypitoisuuksiin. Hyvien tulosten lisäksi löytyi myös monta parannuskohdetta.

  • Kohdepoistolaitteilla pölyä pystyttiin vähentämään merkittävästi. Esimerkiksi betonin hionnassa pölypitoisuudet alenivat yli 98 %. Seinä- sekä lattiatasoitteen hionnassakin saatiin hyviä tuloksia - kunhan laitteet olivat täysin toimintakuntoisia.

  • Pölynhallintalaitteiden kunnossapidolla on valtava merkitys. Pölynhallinta toimii, kun suodattimet eivät olleet tukossa eivätkä laitteet alimitoitettuja tai huonokuntoisia. Tutkimuksen mukaan kohdepoistolaitteesta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä, jos sitä ei huolleta ja suodattimia vaihdeta säännöllisesti.

  • Siivoustyössä kuivaharjaus todettiin tavaksi levittää erittäin paljon pölyä ilmaan. Rakennusimurilla ja erityisesti keskuspölynimurilla pölypitoisuuksia saatiin huomattavasti pienemmiksi.

  • Piikkaustyössä kannatti avata ovet ja ikkunat ja tuulettaa pölyt pihalle tehostetusti. Kun pölypitoisuudet olivat korkeita, tehostettu tuuletus oli tutkimuksessa testattuja ilmanpuhdistimia tehokkaampi tapa vähentää pölypitoisuuksia.

  • Tasoitteen levitystyössä havaittiin välitasoitustyön olevan pölyävämpää kuin pohjatasoitteen ruiskutuksen, koska aiemmissa tasoitusvaiheissa pinnoille ja lattioille jäänyt pöly nousi takaisin ilmaan.

Tutkimus on tehty vuonna 2009, jonka jälkeen toivottavasti hengityssuojainten käyttö on lisääntynyt merkittävästi - tutkimuksessa mukana olleista työntekijöistä harva käytti suojainta, vaikka kaikki tekivät työtä, joka aiheutti altistumista haitalliselle pölylle.

Tutkimuksessa pohdittiin myös kohdepoiston käyttöä laastin ja muidenkin kuiva-aineista sekoitettavien tasoitteiden, betonin ja maalien valmistuksen yhteydessä. Tutkimuksen tulosten perusteella sitä voidaan suositella, mutta todetaan myös, että kohdepoiston tehokkuutta pölyn poistossa tulisi vielä arvioida tarkemmin, jonka jälkeen kohdepoistoa voitaisiin mahdollisesti vielä kehittää. Tämän jälkeen markkinoille on tullut uusia ratkaisuja sekoitustyön pölynhallintaan, kuten Consair CAMU 1200.

 Lähde: Rakennuspölylle altistumisen vähentäminen uudisrakentamisessa

Loppuraportti TSR-hanke 107051 (osa A), Kuopion Yliopisto

Rakennuspöly. Miksi siitä pitää olla huolissaan - kampanjabanneri nettiin

 

Tilaa pölynhallinnan vinkit -blogimme näppärästi suoraan sähköpostiisi!

Emme koskaan spämmää tai jaa osoitettasi muille.

Viimeisim­mät blogit

Avainsanat ja aiheet

Katso kaikki