Rakennussiivooja - vaadi pölynhallintaa ja vaalit terveyttäsi

rakennussiivooja vaali terveyttäsi

Rakennuksella työskentevän - myös rakennussiivoojan - kannattaa huolestua rakennustyömaalla syntyvistä pölyistä, sillä ne aiheuttavat haittaa terveydelle ja työssä viihtymiselle. Pölyn lisäksi terveyshaittoja siivoojille voivat aiheuttaa mm. mikrobit, kemialliset epäpuhtaudet, siivousaineet ja siivousvälineet, mutta myös työmaan heikko valaistus, liukkaus ja kiire (Putus, 2017).Siivoustyö on myös fyysisesti raskasta, jolloin hyvä fyysinen kunto on tarpeen - eikä asiaa auta, jos on altistunut rakennuspölylle huonon pölynhallinnan takia. Siksi pölystä työmaalla kannattaa huomauttaa työnjohdolle, sillä pöly suurelta osin ei ole välttämätön vaan vältettävissä oleva paha.

Pölyä syntyy joka tapauksessa, mutta määrää voi hillitä

Pölyä syntyy rakennustyömaalla mm. hionnassa, pölyävien materiaalien sekoituksessa ja asentamisessa sekä purkutöissä. Hienojakoinen kevyt pöly leviää herkästi pienessäkin ilmavirtauksessa, mutta sitä on hankalaa, ellei jopa mahdotonta poistaa jälkikäteen. Aina kun siivotaan, jonkinasteinen vahinko on jo tapahtunut, eli pöly on päässyt leviämään työmaalle.

Pölyä voi hallita aktiivisesti ja passiivisesti

Pöly saadaan kuriin rakennustyömaalla kahdella eri menetelmällä: toinen on ns. aktiivinen pölynhallinta, jossa rakennustyöntekijä käyttää kohdepoistolaitteita ja pölyämättömiä työmenetelmiä estääkseen pölyn leviämistä ympäristöön. Pöly torjutaan sen syntyhetkellä ja napataan talteen samantien. Siivooja näkee kyllä työpisteen siisteydestä ja pölyttömyydestä, kenellä on ollut oikeat työmenetelmät ja -välineet käytössään .

Toinen menetelmä hallita pölyä on ns. passiivinen pölynhallinta. Pölynhallinta toimii riippumatta siitä, mitä yksittäiset työntekijät tekevät. Passiivinen pölynhallinta voi olla esimerkiksi työmaan ilmanvaihtoa, osastointeja, alipaineistusta tai yleisilmapuhdistusta. Passiivisella pölynhallinnalla työntekijät hallitsevat työmaan ”ilmatilaa”. Tärkeintä on pitää pölyävät ja pölyämättömät työt erillisissä tiloissa. Näin saadaan poistettua ilmasta hienopöly, joka ei jää jo aktiivisessa pölynhallinnassa kohdepoistolaitteisiin. Ilmavirtojen kulkeutumista rakennuksessa ohjataan, joten pöly ei pääse leviämään hallitsemattomasti.

hengityssuojainPassiivinen pölynhallinta ei kuitenkaan aukottomasti suojele rakennuksella työskenteleviä ihmisiä, muista siis hengityssuojain! Se, mitä aktiivisen ja passiivisen pölynhallinnan jälkeen vielä tarvitaan, ovat korjaavat toimenpiteet - eli se, mitä rakennussiivooja tekee. Siivoaminen.

 

Siivooja on tärkeä

Työmaan siivoaminen ei kuitenkaan koskaan käy tarpeettomaksi, sillä eri materiaalien työstössä syntyy myös karkeaa pölynhallintalaitteiden ulottumattomiin jäävää pölyä. Siksi siivooja on tärkeä henkilö työmaalla, jonka terveyttä pitää vaalia, jotta hän jaksaa tehdä vaativaa työtään.

Aktiivisten ja passiivisten pölynhallintatoimenpiteiden rooli prosesseissa tulee kasvamaan. Vain siten voidaan taata puhtaan lopputuloksen lisäksi myös turvallinen ja terveellinen työympäristö rakennussiivoojille. Siksi työmaalla kannattaa panostaa erityisesti aktiiviseen ja mutta myös passiiviseen pölynhallintaan, ja jättää korjaavat toimenpiteet, eli siivoaminen vähemmälle.

Rakennuspöly. Miksi siitä pitää olla huolissaan - kampanjabanneri nettiin

 

Tilaa pölynhallinnan vinkit -blogimme näppärästi suoraan sähköpostiisi!

Emme koskaan spämmää tai jaa osoitettasi muille.

Viimeisim­mät blogit

Avainsanat ja aiheet

Katso kaikki